31.10.2018 Hallituspestit tutuiksi osa 1

Salus ry on Tampereen yliopiston terveystieteiden ainejärjestö. Salus ry:tä pyörittää kalenterivuosi kerrallaan hallitus, joka koostuu puheenjohtajasta, 2-10 varsinaisesta jäsenestä sekä 0-2 varajäsenestä. Kaikilla Salusin jäsenillä on mahdollisuus osallistua ainejärjestötoimintaan ja hakeutua hallitukseen. Uusi hallitus valitaan aina yhdistyksen syyskokouksessa, joka tänä vuonna pidetään torstaina 15.11.2018 kello 17.00 alkaen ainejärjestötilassamme Saltsussa. Tule siis ihmeessä paikalle, mikäli hallitushommat kiinnostavat!

Hallituksessa jokaisella jäsenellä on yksi tai useampia vastuualueita. Sääntömääräisiä pestejä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, talousvastaava sekä pääsihteeri. Muut hallituspestit sovitaan aina hallituksen kesken heidän parhaaksi näkemällään tavalla.

Tässä kolmiosaisessa postaussarjassa tutustutaankin eri hallituspesteihin. Jokainen hallituksen jäsen kertoo omia ajatuksiaan hallitustoiminnasta seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:

  • Mitä tehtäviisi kuuluu?
  • Mikä on ollut ainejärjestötoiminnassa parasta?
  • Mitä olet oppinut?

Kannattaa myös tsekata viime vuoden blogipostaus ainejärjestötoiminnasta ”Salus 101 – ainejärjestötoiminta tutuksi”.

PUHEENJOHTAJA

Taru Salo

1) Lähdin ainejärjestötoimintaan mukaan heti fuksivuonna ja olen ollut Salusin hallituksessa nyt kaksi vuotta. Vuonna 2017 olin hallituksen pääsihteeri ja sopovastaava. Tänä vuonna toimin Salusin hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtäviä on hankala tiivistää, sillä minulla ei ole yhtä selkeää toimenkuvaa kuin joissain toisissa vastuutehtävissä perinteisesti on. Teen siis monipuolisesti asioita. Tämän vuoden aikana olen mm. suunnitellut ja valmistellut hallituksen ja yhdistyksen kokoukset, suunnitellut pidemmällä tähtäimellä meidän toimintaa, käynyt tapaamisissa, laatinut toiminta-avustushakemuksia sekä valmistellut yhdistyksen sääntöpäivitystä. Tällä viikolla tehdään myös seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaa ja talousarviota! Puheenjohtajan tärkein tehtävä kuitenkin on huolehtia, että yhdistyksessä tehdään ns. oikeita asioita oikeaan aikaan ja asiat tulevat hoidetuksi päätetyllä tavalla. Vaikka puheenjohtaja tekeekin monenlaista, niin mitään näitä edellä mainittuja ja mainitsematta jääneitä hommia en kuitenkaan tee yksin, vaan yhteistyössä koko hallituksen kanssa :)

Tehtäviin kuluu aikaa hyvin vaihtelevasti, enkä pysty sanomaan mitään viikkomääräistä tai kuukausikohtaista tuntimäärää, minkä olen tehtäviin käyttänyt puheenjohtajana ollessani. Varsinkin suunnitteluun saa kulumaan paljon aikaa, mutta jotkut toiset hommat hoituvat hyvinkin nopeasti. Ajankäyttö on kuitenkin melko yksilöllistä, ja vaikka kaikkiin hallitustehtäviin kyllä kannattaa kalenteristaan varata tilaa, niin onneksi omaa ajankäyttöään pystyy (ja kannattaa) säädellä ja suunnitella. Sanoisin kuitenkin, että ainakin omalla kohdallani kaikki hallitushommiin käyttämäni tunnit ovat olleet sen ajankäytön arvoisia, sillä olen oppinut valtavasti!

2) Parasta on ollut uusiin ihmisiin tutustuminen, uusien taitojen oppiminen ja yhdistystoimintaan tutustuminen! Jos en olisi ainejärjestötoiminnassa mukana, tuntisin paljon vähemmän eri vuosikursseilla opiskelevia terveystieteen opiskelijoita. Ainejärjestön kautta olen päässyt tutustumaan ja tekemään yhteistyötä myös opetushenkilökunnan, ylioppilaskunnan ja toisten tieteenalojen opiskelijoiden kanssa. Kahden vuoden aikana olen ehtinyt myös keräämään monenlaisia taitoja, joista uskon olevan hyötyä tulevaisuudessa. Lisäksi minusta on ollut tosi kiinnostavaa tutustua yleisesti yhdistystoimintaan: yhdistyksiä sääteleviin lakeihin ja ohjeisiin, kokoustamiseen ja yhdistyksen toiminnan suunnittelemiseen ja organisoimiseen. On ollut tosi huippua ja opettavaista!

3) On hirveän vaikea nostaa esille muutamaa yksittäistä oppia, mitä olen hallitushommista saanut. Niitä kun on ihan hirveästi! Olen oppinut mm. järjestämään tapahtumia (ei lainkaan niin yksinkertaista kuin ajattelisi!), laatimaan erilaisia hakemuksia, suunnittelemaan ja valmistelemaan kokouksia, päivittämään verkkosivuja, tehnyt budjetointia, tutustunut kirjanpitoon, kehittänyt organisointitaitoja, harjoitellut esiintymistä jne… Tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle!

Lopulta koen kuitenkin, että tärkein oppi, minkä olen hallitushommista saanut, on varmuus ja usko omaan toimintaan ja kykyihin sekä uskallusta heittäytyä mukaan itselleen vieraisiin juttuihin. Myönnän aluksi jännittäneeni ainejärjestötoimintaan mukaan lähtemistä. Salusissa on kuitenkin hyvä henki, ihmiset ovat ystävällisiä ja tapahtumiin on helppo tulla mukaan! Myös hallituksessa muodostuu tiivis porukka, jossa on kivaa ja helppoa olla. Tässä porukassa onkin turvallista harjoitella uusia taitoja ja kannustusta ja tukea saa aina 😊

Lopuksi haluaisin sanoa rohkaisuksi kaikille, jotka harkitsevat ainejärjestötoimintaan lähtemistä: tulkaa vaan rohkeasti mukaan! Vaikkette tietäisi mitään toiminnasta etukäteen, niin mukaan tuloon riittää mainiosti se, että on kiinnostunut oppimaan. Yksin ei näissä hommissa tarvitse pärjätä, joten sitäkään ei kannata jännittää. Ainejärjestötoiminnasta saa myös paljon uusia taitoja, joista on hyötyä niin opinnoissa kuin tulevaisuudessa työelämässä. Tämä on ehdottomasti yksi kivoimmista tavoista harjoitella joitakin perustaitoja työelämää ajatellen. Tervetuloa siis mukaan! 😊

TALOUSVASTAAVA, TEHYN JA TAJAN YHTEYSHENKILÖ

Tuomas Lampinen

1) Talousvastaavana huolehdit yhdistyksen talouteen liittyvät asiat. Huolehdittavia asioita ovat kirjapidon toteuttaminen, budjetin seuranta sekä muun hallituksen informointi taloudellisesta tilanteesta. Tehtävään kuluu aikaa kuukaudesta riippuen. Eniten aikaa menee uusien opiskelijoiden aloittaessa, jolloin täytyy tarkistaa erilaisten maksujen saapumista sekä maksaa tapahtumista syntyvät maksut. Tärkeää on pitää hahmottaa yhdistyksen talouden kokonaistilanne koko tehtävän ajan. Hyvänä keinona olen havainnut kuukausittaisen kirjanpidon toteuttamisen. Tehtävä on mielestäni helppo, koska ei ole muita vaihtoehtoja tehdä tehtävä kuin hyvin. Pysymällä kartalla taloudesta ei mene aikaa taloustilanteen selvittämiseen. Tähän on hyvänä apuna toteuman seuranta. Toteumaan on koottu kaikki budjetoidut tilit, josta on helppoa seurata vuositasolla rahatilannetta.

Talousvastaavuuden ohella olen liittojen yhteyshenkilö (Taja ja Tehy). Tehtävä lähtee yhteydenotosta liikkeelle, jonka jälkeen pääsee muodostamaan kuvaa vastapuolen intresseistä. Tämän jälkeen lähdetään suunnittelemaan tulevaa vuotta. Yhteyshenkilönä on tärkeää ylläpitää verkostoja sekä vahvistaa niitä. Aikaa kuluu kuukaudesta vaihtelevasti myös. Jos tarkoituksena on järjestää jokin tapahtuma, kuluu aikaa luonnollisesti.

2) -Pääsee tutustumaan päätöksentekoprosessiin turvallisessa ympäristössä.

-Pääsee harjoittelemaan vaikealta kuulostavia asioita helpossa ympäristössä

-Pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin

3) – Organisaation kirjanpitoa

– Hallituksessa toimimista

– Ajankäytön hallintaa

 

LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIVASTAAVA, TUTORVASTAAVA

Anni Haavisto

1) Liikunta- ja hyvinvointivastaavana saan järjestää erilaisia lajikokeiluja. Vuodessa järjestetään muutamia lajikokeiluja. Käytännössä lajikokeilun järjestäminen on yhteydenottoja erilaisiin urheiluseuroihin tai yrityksiin ja heidän kanssaan lajikokeilusta sopimista. Keväällä olimme esimerkiksi retkiluistelemassa Näsijärvellä ja sen jälkeen saunomassa ja avantouimassa Kaupinojan saunalla. Liikuntavastaavan tehtävät menevät myös hieman yhteen tapahtumavastaavien kanssa, sillä monet tapahtumat ovat liikunnallisia esim. kyykkäharjoitukset. Monia tapahtumia voikin järjestellä yhdessä tapahtumavastaavien kanssa.

Tuutorivastaavan tehtäviin kuuluu tuutorien rekrytointi keväällä sekä heidän kanssaan tapaaminen ja syksyn tapahtumien suunnittelu. Lisäksi kevään aikana on muutamia tapaamisia yliopiston henkilökunnan kanssa liittyen orientoiviin opintoihin ja HOPS-tuutorointiin. Tuutorivastaava toimiikin samalla yhteyshenkilönä yliopiston henkilökunnan ja tuutorien välillä. Tuutorivastaavan tehtävät painottuvat kevääseen, jolloin tapahtuu syksyn tuutoroinnin valmistelu ja suunnittelu. Lisäksi yliopiston henkilökunnalta, tuutoreilta sekä fukseilta saamien ideoiden ja kokemuksien perusteella annan loppuvuodesta kehitysehdotuksia tulevalle tuutorivastaavalle ja autan suunnittelemaan seuraavan vuoden tuutorointia.

2) Ainejärjestötoiminnassa parasta on ollut tutustua toisiin opiskelijoihin ja päästä mukaan osallistumaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia. Tapahtumien järjestämisessä hienoa on ollut oman ainejärjestön perinteiden vakiinnuttaminen sekä uusien asioiden ideointi yhdessä muiden innokkaiden kanssa.

3)Ainejärjestötoiminnassa olen oppinut paljon etenkin yliopiston opiskelijakulttuurista ja perinteistä. Lisäksi ainejärjestötoiminnassa olen oppinut muun muassa kokouskäytäntöjä, ryhmätyötaitoja sekä tapahtumien järjestämistä.