19.8.2021 Harjoittelupaikan hakuprosessi

Tässä postauksessa pääsette tutustumaan Ellenin ja Merin harjoittelupaikan hakuprosessiin.

Ensin Ellenin hakuprosessista:

Hei taas, täällä tosiaan ensin Ellenin kokemukset harjoittelupaikan saamisesta. Mä hain yhteensä muistaakseni noin yhdeksää eri harjoittelupaikkaa. Hakemuksia meni AVI:lle, THL:lle sekä Valviralle. Taktiikkani oli se, että yritin panostaa jokaiseen hakemukseen, jonka lähetin. Katsoin aina selkeästi sen, mitä ominaisuuksia harjoittelupaikan ilmoituksessa nostettiin esiin ja sitä, millaisten aihealueiden ja työtehtävien ympärillä työ pyörisi. Näitä asioita peilasin omaan osaamiseeni, aiempaan kokemukseeni ja vahvuuksiini hakemustani tehdessä.

Omasta mielestäni on tärkeää välittää työnantajalle kuva, että olet oikeasti niin kiinnostunut juuri kyseisestä työpaikasta, että olet nähnyt vaivaa ja tutustunut työhön perusteellisesti. Tämä välittyy mielestäni parhaiten hakemuksestasi silloin, kun osaat esimerkiksi antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miksi joku aiempi työsi, persoonallisuuden piirteesi tai kokemuksesi olisi hyödyllinen tietyn työtehtävän tai vaatimuksen parissa. On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet ja nostaa niitä esiin.

Harjoittelupaikan saaminen tuntui aluksi mahdottomalta tehtävältä. Tuntui, että monesta paikasta ei kuulunut mitään tai tuli ilmoitusta, että harjoittelijat oli valittu eli ei ollut saanut kutsua edes haastatteluihin. Yhtä harjoittelupaikkaa voi hakea jopa sata ihmistä, joten miten juuri sinä voit omilla vahvuuksillasi erottua massasta. Prosessi voi monesti laskea motivaatiota, mutta hyvä on muistaa se, että itse en ainakaan tiedä vielä ketään, joka olisi jäänyt täysin ilman harjoittelupaikkaa. Hakeminen kannattaa aloittaa ajoissa ja prosessi vaatii omaa aktiivisuutta. Välillä voi onnistaa myös silloin, kun on itse yhteydessä omasta mielestään kiinnostavaan paikkaan, jossa ei edes sillä hetkellä haeta harjoittelijaa. Oma aktiivisuus voi kuitenkin saada työnantajan kiinnostumaan tai hän voi muistaa sinut myöhemmin, kun tarve harjoittelijalla olisi.

Itse sain kutsun vain yhteen haastatteluun, mutta se kuitenkin riitti. Haastattelu oli suhteellisen vapaamuotoinen, mutta sen aikana käytiin kuitenkin selkeästi läpi työtehtävät, työn vaatimukset sekä hakemuksessa nostamani vahvuudet. Harjoittelupaikasta soitettiin ja tarjottiin paikkaa jo heti seuraavana päivänä. Omalla kohdallani uskon, että hyötyä oli kielitaidostani (ruotsi & englanti), aiemmasta työkokemuksestani, ainejärjestöhommista sekä sosiaalisesta ja aktiivisesti töihin tarttuvasta luonteestani.

Hirmuisesti tsemppiä kaikille harjoittelupaikan hakemiseen. Tiedän, että prosessi on välillä raivostuttava, mutta kyllä se sieltä vielä nappaa!

Merin hakuprosessista:

Luonteelleni epätyypillisesti en ollut suunnitellut valmiiksi, missä vaiheessa opintoja suorittaisin korkeakouluharjoittelun. Olin kuitenkin jo pitkään haaveillut siitä, että haluaisin harjoitteluun Valviraan. Niinpä alkukeväästä 2021 kun huomasin, että Valviraan etsitään korkeakouluharjoittelijoita, päätin saman tien hakea paikkaa. Valviraan haettiin itse asiassa kolmelle eri osastolle harjoittelijoita ja päätin hakea niihin kaikkiin, vaikka selkeästi Ammattioikeudet-osaston paikka houkutti kaikkein eniten. Samassa hain myös Terveyden ja hyvinvoinnin Tea-viisari työryhmään, jonka hakuilmoituksen huomasin samassa yhteydessä Valviran hakuilmoituksen kanssa.

Minulla oli muutama kysymys liittyen harjoittelupaikkoihin ja soitin etukäteen Tea-viisari työryhmään, sillä halusin saada lisätietoa korkeakouluharjoittelijan tehtävästä. Keskustelun jälkeen ajatukseni vahvistuikin siitä, että Valviran paikka houkutteli minua enemmän hakuilmoituksen perusteella (mielestäni tämä on tärkeä huomio, sillä etukäteiskeskustelut ja haastattelut todella ovat sekä työnantajia että hakijoita varten) ja koitin tavoittaa Valvirasta ryhmäpäällikköä vielä ennen hakemuksen lähettämistä, mutta valitettavasti en tavoittanut Ammattioikeudet -osastolta ketään. Hakuajan päätyttyä en ollut saanut yhteydenottoa Valviralta, joten päätin vielä koittaa tavoittaa ryhmäpäällikköä ja tiedustella hakemukseni tilaa. Onnekseni tavoitinkin ryhmäpäällikön ja kävimme hänen kanssaan keskustelun, jonka jälkeen sain kutsun haastatteluun (itseasiassa heti seuraavalle päivälle).

Valmistauduin haastatteluun lukemalla vielä huolellisesti läpi hakuilmoituksen ja hahmotellen itselleni valmiiksi vastauksia ”yleisimpiin kysymyksiin” sekä hakuilmoituksessa esitettyihin odotuksiin. Tämän lisäksi tutustuin Valviran nettisivuihin ja edellisenvuoden toimintakertomukseen (tästä oli hyötyä haastattelussa heti ensimmäisten kysymysten kohdalla, kun tietämystäni Valvirasta ja sen toiminnasta kysyttiin).

Haastatteluun osallistui ryhmäpäällikkö sekä ryhmän assistentti. Haastattelutilanne itsessään oli tietenkin ensin jännittävä, mutta keskustelun edetessä oma jännitykseni laantui, sillä haastattelun ilmapiiri oli hyvin lämmin ja vastaanottava. Keskustelun aikana kävimme läpi taustani, miten koen taustani tukevan kuvattuja työtehtäviä ja vaatimuksia ja millaisia ajatuksia ja odotuksia minulla itselläni on harjoittelua kohtaan. Selkeästi sekä kansanterveystieteen että sote-hallinnon tuntemustani arvostettiin, samoin kuin sairaanhoitajataustaani. Sain myös kiitosta siitä, että olin reilusta 90 hakijasta ainoa, joka oli soittanut hakemuksen perään ja kysellyt tilannetta. Haastattelusta muutaman tunnin kuluttua sainkin soiton ja minulle tarjottiin harjoittelupaikkaa, jonka otin heti ilolla vastaan! Ilokseni sain muutamaa päivää myöhemmin vielä toisen yhteydenoton ja haastattelukutsun, mutta tästä kieltäydyin kauniisti. Rauhoituksen sana siis muille harjoittelupaikkaa etsiville, prosessi ei aina välttämättä ole niin pitkä ja kivinen mitä annetaan ymmärtää, vaan joskus voi onnistaa ja harjoittelupaikka tärpätä heti!