23.3.2021 Hoitotieteen opiskelijan mietteitä ensimmäisestä opiskeluvuodesta

Valmistuin vuoden 2020 huhtikuussa sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajaksi. Tiesin kuitenkin jo opiskeluaikana, että haluan jatkaa opiskelujani jossain kohtaa vaikkakin pidin ja pidän edelleen sairaanhoitajan/terveydenhoitajan työstä. Halusin kuitenkin haastaa itseäni lisää ja edetä urallani. Viime keväänä osittain tylsistyessäni kotona istuskeluun koronan takia ajattelin, että miksi en koittaisi jo nyt onneani ja hakisi opiskelemaan hoitotiedettä. Ainakin näkisin pääsykokeet, jos en muuta.

Kävikin niin hyvin, että pääsin ensiyrittämällä sisään. Monet kyselivät, miten jaksan jatkaa opiskelua juuri yhden tutkinnon suoritettuani. Toki pohdin sitä vähän itsekin. Näin tilanteessa kuitenkin enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Minulla olisi esim. vielä tuoreessa muistissa opiskelukäytännöt/-asiat. Toki mahdollisuuksia näin myös esimerkiksi opiskeluvaihdossa, uusissa opiskelukavereissa ja opiskelijaeduissa…😀 Niinpä aloitin hoitotieteen opinnot syksyllä 2020. Opintojen alku oli todella erilainen vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi. Onneksi kuitenkin ensimmäisinä viikkoina/kuukausina pystyttiin vielä kasaantumaan yhteen ja tutustumaan vähän uusiin opiskelukavereihin.

Aluksi opintojen suunnittelu ja aloitus tuntui todella haastavalta. Ei oikein tiennyt mitä kursseja tulisi valita ja milloin. Minulla oli pelko, että yliopisto-opiskelu on niin itsenäistä, että apua opiskeluun tai opintojen suunnitteluun ei paljon saisi. Olen kuitenkin todella positiivisesti yllättynyt kuinka paljon opettajat ovat auttaneet meitä ja joutuneetkin varmasti selittämään samoja asioita juurta jaksaen monelle eri ihmisille. Koenkin, että meillä on ollut ihan huippuopettajat, joiden avulla esim. aluksi vaikeilta tuntuneiden tilastotieteen opinnot ovat tuntuneet jopa helpoilta! Ja myös todella mielenkiintoisilta!

Etäopiskelu on tuonut opiskeluun niin positiivisia kuin negatiivisakin asioita. Olen ollut koko ajan samaan aikaan töissä sairaanhoitajana 50 % työajalla ja töiden ja opiskelun sovittaminen yhteen on ollut etäopiskelun takia paljon helpompaa. Opettajat myös joustavat monilla kursseilla ja esim. nauhoittavat luentoja, mikä mahdollistaa todella itsenäisen opiskelurytmin. Lisäksi monilla kursseilla on ollut paljon itsenäisesti tehtäviä harjoitustöitä, joiden tekemisen saa aikatauluttaa todella pitkälti itse. Toki hyötynä etäopiskelussa on myös esim. se, että luentoja kuunnelleessaan voi vaikka lähteä lenkille korvanapit päässään (toki riippuen luennon luonteesta). Koen, että aikaa säästyy etäopiskelun takia paljon muuhun elämään😊 Negatiivisia puolia on toki myös.  Isoimmaksi itse koen sosiaalisten tapahtumien ja tilanteiden vähyyden. Halu tutustua muihin opiskelijoihin, päästä kampukselle opiskelemaan ja erilaisiin opiskelutapahtumiin on suuri. Keskittyminen kotona opiskelussa tuntuu joskus myös haastavalta.

Hoitotiedettä opiskelemaan hakijoille haluaisin tsemppaavina sanoina sanoa etenkin sen, että ei ole yhtä oikeaa ajankohtaa hakea opiskelemaan. Tiedän, että viime vuonna samaan aikaan hoitotieteen opinnon aloittaneet ovat todella eri ikäisiä ja eri elämäntilanteen omaavia ihmisiä. Itse olen ainakin kokenut, että oman elämän, työn ja opiskelun yhteen sovittaminen ei ole tuntunut mitenkään ylivoimaisen haastavalta. Yliopistossa opiskelu on tosiaan itsenäistä ja opiskella saa omaan tahtiin! Jotkut työkaverit ja entiset opiskelukaverit, joita hoitotieteen opiskelu kiinnostaa, ovat saattaneet kysellä esimerkiksi sitä, ovatko opinnot todella haastavia. En usko tämänkään olevan ongelma, jos motivaatiota löytyy. Opettajilta saa paljon apua ja tunneilla edetään mielestäni tahtiin, jossa on helppo pysyä perässä.

Odotukset tulevaisuutta ajatellen ovat positiiviset. Koen, että opinnot ovat mielekkäitä ja odotan, että päästäisiin enemmän normaaliin myös opintojen kohdalla kevään, kesään ja syksyn mittaan. Toivotan tsemppiä ja jaksamista kaikille opiskelijoille ja opiskelemaan hakijoille! 😊

Annina Rosenqvist